
Nukketeatteri on mukana elämän eri vaiheissa
Nukketeatteri kulkee ihmisen elämässä mukana parhaimmillaan koko lapsuuden ajan. Monesti jo pienille vauvoille tulevat tutuiksi suloiset sormi- tai käsinuket, jotka laulavat, leikkivät ja loruttelevat vauvalle. Käsinukkejen takana on tietysti useimmiten oma isä tai äiti, ja lorut ovat yksinkertaisia, vauvalle helposti mieleen jääviä loruleikkejä. Käsinuket herättävät vauvan mielenkiinnon ja kehittävät keskittymistä, jonka avulla vauva oppii siinä sivussa kognitiivisiakin taitoja herkemmin.
Vauvan kasvaessa taaperoksi nukketeatterin vaikutukset lapsen kehitykseen vain korostuvat, ja nukketeatteri onkin oiva taidekasvatuksellinen väline tarjoamaan lapselle oman mielikuvituksen, luovuuden, sosiaalisten taitojen sekä hahmotuskyvyn lisääntymistä. Erilaisten valmiiksi kerrottujen satujen myötä lasta voidaan esimerkiksi innostaa keksimään myös omia leikkejä ja tarinoita nukketeatterin kautta. Taaperoikäisen puheen kehityksen ja sosiaalistumisen lisääntymisen myötä nukketeatteri voi nimenomaan tukea myös näitä lapsen vuorovaikutukseen liittyviä taitoja vielä myöhemmässäkin vaiheessa.
Nukketeatteri on taiteenlajina melko haastavakin: esitysten tulisi olla tarpeeksi visuaalisia, lyhytjännitteisempienkin lasten keskittymiskykyä tukevia sekä lapsen maailmaan muutenkin sopivia. Parhaimmillaan ja onnistuneimmillaan nukketeatteri on varmastikin silloin, kun siinä on yhdistelty sopivasti musiikkia, puhetta ja vuorovaikutusta yleisön kanssa. Lapsethan tahtovat usein osallistua tarinaan, joten vuorovaikutuksen ja osallistumisen kautta lapset saavat eläytyä tarinoihin paremmin.
Nukketeatterin avulla voidaan varsinkin vanhemmille lapsille kertoa myös todellisuuspohjaisempia asioita opettavaisten tarinoiden kautta. Kun asiat kerrotaan nukkejen kautta leikkimielisesti, eivät vaikeatkaan asiat tai tapahtumat tunnu lapsesta niin kamalilta tai pelottavilta. Lapset kokevat nukketeatterin ja satujen tapahtumat varsin tunnepohjaisesti ja eläytyvät usein herkästi vaikeisiin tilanteisiin, jolloin nukketeatteri ympäristönä tarjoaa tietynlaista turvaa lapsen tunnekäsittelyyn. Tarinoiden tapahtumista voidaan nukkejen kautta herättää lapsen kehityksen tasoista keskustelua ja asioiden läpikäyntiä jopa paremmin kuin pelkkiä satuja kertomalla: nukkemaailma on lapselle satukirjaakin ihmeellisempi ja mieleenpainuvampi kokemus.
Pienempien lasten kohdalla tarinat voivat sekoittua jälkeenpäin todellisuuteen ja vaikuttaa lasten puheisiin, leikkeihin ja muuhunkin tekemiseen vielä pitkään teatteriesityksen jälkeen varsinkin silloin, jos tarinassa on ollut paljon lapselle uusia tai jännittäviä elementtejä. Mikäli teatteri on herättänyt lapsessa paljon kysymyksiä tai epävarmuutta, tarinasta kannattaakin keskustella lapsen kanssa vielä jälkeenpäin. Isompi lapsi sitä vastoin osaa jo helpommin hahmottaa sadun ja todellisuuden rajan ja tietää, että nukketeatterissa koettu sadunhohtoinen, jännittäväkin maailma ei ulotu samalla tavalla enää teatterin ulkopuolelle.
Sen lisäksi, että lapset käyvät katsomassa nukketeatteriesityksiä, he rakastavat tehdä nukketeatteria myös omin avuin. Nukketeatterileikit ovatkin hyvä keino kannustaa lapsen mielikuvitusta ja yhdessätekemisen taitoa. Nukkejen avulla lapsi voi keksiä mitä ihmeellisimpiä satuja ja seikkailuita niin yksin kuin ryhmässäkin toteutettuna. Nukketeatteri onkin leikkiä parhaimmasta päästä juuri moniulotteisuutensa vuoksi!