Ikivanha itämainen vesinukketeatteri on alun perin Vietnamista kotoisin. Sen syntyhistorian arvellaan sijoittuvan noin 1000-luvulle ajanlaskun jälkeen. Tarkkaa tietoa ensimmäisistä esityksistä ei ole, mutta perinteen tiedetään alkaneen jokisuistoalueilla pohjoisen Vietnamin rannikoilla. Paikallisella kielellä vesinukketeatterin nimi tarkoittaa kirjaimellisesti naruilla ohjattavien nukkehahmojen tanssimista vedessä.

Vietnam on aina ollut suuri riisintuottajamaa kautta historian ja vesinukketeatterin oletetaankin syntyneen työläisten vitsailuista ja hauskanpidosta raskaan peltotyön lomassa. Riisiähän kasvatetaan vesiviljelmillä, joten vesinukketeatteria esitettiin alkuun töiden taukoviihteenä käyttämällä nukkeja vetisillä riisiviljelmillä.

Taustatieto vesinukketeatterin syntymästä ja kehityksestä

Vietnamissa vesinukketeatteri nousi varhaisessa historiassa suurta suosiota ja kunnioitusta nauttivaksi kulttuuritaiteeksi. Esityksissä käytettiin usein toistuvasti samoja hahmoja, mutta erilaisissa tilanteissa ja ajankohtaisia aiheita käsitellen. Tänäkin päivänä Vietnamista löytyy kyliä, joissa on vanhoja temppeleitä sisältäen vesinukketeatterihahmojen veistoksia ja kaiverruksia. Yleisimpiä hahmoja ovat painiottelijat, haltijahahmot ja jyrsijäeläimet. Yksi erityishahmo nimeltään Chu Teu on lähes jokaisessa esityksessä mukana. Tämä pientä poikaa esittävä nukkehahmo toimii iloisen kärkkäänä kommentoijana kaikista mahdollisista ajankohtaisista aiheista. Ajankohtaisia aiheita ovat usein julkisuuden hahmot tai politiikka, aivan kuten meidän länsimaisten sketsiviihteessäkin.

Alun perin pelloilla pidetyt esitykset siirtyivät suosionsa myötä erillisiin vesinukketeatteria varten rakennettuihin tiloihin. Esiintymistilana toimi vesiallas, joka täytettiin noin puolen metrin korkeudelle asti vedellä. Altaan pohjalle tehtiin rakennelmia nukkien kiinnittämistä ja liikuttamista varten. Bambukeppien avulla liikuteltavat nuket näyttivät kuin kelluvan ja kulkevan veden päällä niitä ohjailevien avustajien liikuttaessa bambukeppien avulla tehtyjä ohjausmekanismeja.

Nykyaikaisemmissa vesinukketeattereissa on siirrytty käyttämään myös erikoistehosteita. Aalto- ja tuulikoneella saadaan veteen liikettä ja erilaisten säävaihteluiden tunnelmaa. Höyrykoneet luovat usvan tunnelmaa ja valoefekteillä saadaan lisää dramaattisuutta esityksiin. Esitykset ovat edelleen suosittuja niin paikallisten kuin turistien keskuudessa. Jokaisen Vietnamin matkaa suunnittelevan olisi vähintäänkin kerran käytävä katsomassa aitoa vesinukketeatteriesitystä. Mikäli matkabudjetti on tiukalla, auttaa esimerkiksi Sambla -niminen tehokas lainavertailupalvelu löytämään lisärahoitusta matkabudjettiin. Tätä kulttuurielämystä ei kannata jättää väliin, vaikka esityksen puhekielestä ei juuri mitään ymmärtäisikään. Hahmojen elehdinnän avulla saa hyvän käsityksen esityksen sisällöstä ja paikallisten ihmisten reaktiot esitykseen ovat myös näkemisen arvoisia itse esityksen ohessa.

Vesinukketeatteriesityksen ominaispiirteet

Näytös aloitetaan yleensä pimeydessä ja nuket tuodaan esiin veden alta samalla kuin valaistusta lisätään ja kohdistetaan esiintymisaltaaseen. Nukkien ohjaajia ei esityksen aikana näy, vaan he toimivat verhotun esiripun takaa. Esityksen musiikki sen sijaan toteutetaan orkesterin avulla, joka on näkyvästi altaan vierellä. Tyyliltään esitettävä musiikki on hyvin lyömäsoitinpainotteinen unohtamatta kumahtelevia symbaaleja.

Esitykset kertovat kansanperinteistä ja usein jollain tavalla maalaiselämään liittyvän tarinan. Onhan vesinukketeatteri syntynyt maaseudun ihmisten keskuudessa kuvaten heidän elämäänsä, joten esityksen edelleen kunnioittavat tätä perinnettä. Vakavia esitykset eivät ole, vaan räiskyvää naurua kuuluu yleisön joukosta pitkin esitystä ja tästä vieraileva turistikin ymmärtää jotain hauskaa sanotun esityksessä.